lauantai 31. joulukuuta 2016

Uusi blogi kuoriutuu.

Oikein hyvää uutta vuotta 2017!


Jo jonkun aikaa olen kaivannut takaisin blogin kirjoittamisen pariin. Vanhassa blogissani päivitys on tehty viimeksi joskus viimevuoden keväällä tai kesällä. Olen pitänyt aiemmin blogia leivonnasta ja puutarhastelusta määrittelemättömän ajanjakson. Olisin voinut jatkaa vanhoja blogeja, mutta tässä kohdassa elämää uuden blogin aloittaminen tuntui hyvältä ajatukselta. Toivottavasti te, rakkaat vanhat blogiystäväni, löydätte myös tänne uuteen blogiin.

En oikein vielä tiedä, mitä kaikkea tähän blogiin tulee kirjoitettua. Ihan varmaa kuitenkin on, että vanhojen blogien teemat ovat läsnä enemmän tai vähemmän. Sillä yhtä varmaa kuin se, että kevät tulee joka vuosi, on se, että puutarhakärpänen iskee minuun viimeistään kun olisi aika pestä keittiön ikkunat. Luultavasti se iskee jo ensiviikolla, kun posti tuo uuden siemenkatalogin. Puutarhablogien maailma on jotakin mitä voin suositella ihan kaikille jollakin tavoin puutarhojen kanssa tekemisissä oleville. Puutarhablogeista löydän rakkaat blogiystäväni, ja heidän kirjoituksensa ja valokuvansa ovat olleet minulle vuosien ajan inspiraation lähteenä.
Karoliinan puutarha- blogissa on mainio puutarhablogien linkkilista joka on jaettu alueittain Suomen kasvillisuusvyöhykkeiden mukaan. Sieltä löytyy suuri osa suomalaisista puutarhablogeista.



Keittiössä puolestani häärin sekä työssä että vapaa-ajalla, joten sitä aihetta on vaikea välttää. Leivonta- ja ruokablogien ihanuus on loputon kokeilun halu ja uusien reseptien kokeilu, sekä näiden kokeilujen jakaminen toisten saman mielisten kanssa. Minua viehättää myös Salainen leivontaystävä- kierrokset, jotka perustuvat yksinomaan toisten ihmisten ilahduttamiselle ja uusien ideoiden jakamiselle ja vastaanottamiselle. Olen itsekin osallistunut taannoin Salaisen leivontaystävän kierroksiin, ja sitäkin voin suositella kaikille leivonnasta kiinnostuneille, jotka pystyvät sitoutumaan ajatukseen yhtäjaksoisesti kolmeksi kuukaudeksi. Kannattaa ihmeessä ottaa selvää, ja lähteä mukaan.  TÄÄLTÄ löytyy alkuperäinen aihetta käsittelevä blogi. Täältä löytyy leivontablogini.


Koska meillä on mökki, jossa uskoakseni ja toivoakseni vietämme perheeni kanssa paljon aikaa, luvassa on myös päivityksiä mökkeilyn ihanuudesta. Mökki sijaitsee meiltä tunnin ajomatkan päässä. Luonnon kaunis mökkitontti on jotakin, jollaista en uskonut olevan olemassa unelmissanikaan. Joskus käy niin että unelmat toteutuvat ennen kuin niistä on osannut kunnolla uneksiakaan.


Työskentelen alaikäisten turvapaikanhakijoiden parissa. Työstäni juttelen lähinnä ruuanlaiton näkökulmasta. Työni kirvoittaa myös ajattelemaan hieman uskontoa, politiikkaa ja muuta pöhinää maahanmuuton ja maailman levottoman tilanteen ympärillä. Näistä teemoista saatan jutella jonkin verran, tai sitten en. Aika näyttää. Ainakin jaan tänne muutamia reseptejä, jotka on tulleet matkanvarrella tutuiksi. Alla oleva kuva on afgaanien uudenvuoden juhlasta, joka muistuttaa koristeluiltaan monelta osin meidän pääsiäistämme. Sitä vietetään keväällä 21.3., pääsiäisen aikoihin.



Kaiken tämän lisäksi blogissani vilahtavat varmasti meidän koiruudet, Fiina ja Huugo. Fiina on ansioitunut myyrien metsästäjä, ja ollut puutarhassamme suureksi avuksi vähentäen ehtymätöntä myyräkantaa. Se on suomenlapinkoiran ja norjanharmaanhirvikoiran sekoitus, mahdollisesti siinä on joitakin muitakin rotuja. Fiina on jo vanhus, 11 vuotias, ja sillä on vähän vanhuuden tuomia kremppoja. Mutta yhä se jaksaa innostua ihmistensä kotiintulosta tai siitä, kun naapurin viljapellossa kävelee peura. Huugo on pohjanpystykorva. Se on vasta pentu, pian vuoden vanha. Huugosta on kasvamassa taitava lintuhaukkuja ja mieheni uskollinen metsästysseuralainen. Se pitää myös omalta osaltaan huolen, ettei keittiön ikkunat ole koskaan täysin puhtaat, koska ikkunoista pitää kurkistaa sekä terassilta sisälle, että keittiöstä ulos. Naapurin isäntä on sen alituisena tarkkailun kohteena, eikä se ole pysyä nahoissaan, jos se joutuu seuraamaan sisältä, kuinka naapurissa leikataan ruohoa tai pestään autoa. Molemmat karvakaverit ovat rakkaita perheenjäseniä. Mietin joskus, että onko ihmisissäkin luonteeltaan pystykorvia, terrierejä, spanieleja ja noutajia. Onko meidän perheen temperamentissa jotakin mikä sopii yhteen pystykorvaisten koirien kanssa?






Lisäksi saattaa tulla jutustelua kaikesta mahdollisesta arkeeni liittyvästä. Kodista, sisustuksesta, kirjoista, elokuvista, konserteista, käsitöistä. Mistäpä tuota tietää etukäteen sanomaan. kaikesta elämääni joutuvasta kerron kuitenkin kaikista mieluiten yhdistämällä valokuvia ja tekstiä. 

Tavallinen arki on parasta. Arjen tavallisuudessa ja sen pienissä kiitollisuuden aiheissa on sen siunaus.






8 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos! Samoin onnea uudelle vuodelle!

      Poista
  2. Huippua! Ihanaa, saada sut taas tänne blogimaailmaan. Olenkin jo kaivannut sun upeita kuvia ja kauniita ajatuksiasi. 💕
    Hyvää ja onnellista uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta tervetulotoivotuksesta! <3
      Onnellista uutta vuotta sinulle myös!

      Poista
  3. Onnea uudelle blogille =) Täytyykin oitis käydä päivittämässä myös omaan blogilistaan =) Oikein ihanaa ja inspiroivaa alkavaa vuotta Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jori! Huikeaa ja inspiroivaa uutta vuotta myös teille!

      Poista